Helena

Muutto Ukonniemeen ja Anna Kaisan häät

Syyskuussa 1815 muuttivat Helena Kähärä ja hänen puolisonsa Heikki Pulkkinen sekä heidän tyttärensä Liisa ja Anna Kaisa Viitasaarelta Laukaan Sumiaisten Ukonniemeen. Muutto oli todennäköisesti ajoitettu tarkkaan, sillä samalla matkalla juhlittiin Anna Kaisan häitä. Hänet vihittiin uudistilallisen pojan, Erik Erikssonin kanssa 29.10.1815 Laukaassa. Erik oli vain 16-vuotias, mutta oli jo ehtinyt toimia uudistilallisena kuuden vuoden ajan.

Ukonniemen historiaa ja Erikin suku

Erikin isoisä oli toiminut lampuotina Taipaleen rälssitilalla vuosina 1775–1792. Kun tila jaettiin, joutui isoisän perhe muuttamaan pois. Eerik Hytönen, Erikin isä, sai 1795 luvan perustaa uudistalon Ukonniemeen, ja lunasti sen perinnöksi vuonna 1796.

Suomen sota ja perhetragedia

Suomen sota 1808–1809 toi kulkutaudin Ukonniemeen. Helmikuun 26. päivänä 1809 haudattiin Erikin isä, äiti, sisko ja setä. Isoisä Pekka Markunpoika Hytönen oli kuollut aiemmin, 96-vuotiaana. Neljä lasta jäi orvoksi – vanhin heistä oli 16-vuotias Maria, nuorin kaksivuotias Lars. Naapuriapu oli elintärkeää. Kun Erik vihittiin Anna Kaisan kanssa, Ukonniemeen saatiin samalla neljä uutta käsiparia. Keväällä 1816 saapui myös lanko Johan Pulkkinen.

Helena Kähärän nuoruus Viitasaarella

Helena Kähärä syntyi vuonna 1755 Viitasaarella Koliman Kokkolassa, Kärnänkosken lähistöllä. Hän oli toiseksi vanhin Heikki Kähärän ja Susanna Purasen kahdeksasta lapsesta. Isä-Heikki oli jäänyt orvoksi 10-vuotiaana. Helenan isoisä, Heikki Kähärä, oli ruotuväen sotilas Rautalammin komppaniassa ja osallistui Armfeltin onnettomalle Trondheimin sotaretkelle Norjaan vuonna 1718.

Sukujuuria ja sotien varjoja

Retkeltä palanneet harvat hengissä säilyneet sotilaat – muun muassa Henrikki Kinnunen ja Heikki Kähärä – palasivat Koliman kylään. Heikki avioitui Helena Viinikaisen kanssa vuonna 1722, ja heille syntyi kuusi lasta. Ruotusotilas Heikki Kähärä kaatui Lappeenrannan taistelussa.

Heikki Pulkkisen isä: Erkki Erkinpoika Pulkkinen

Heikki Pulkkinen syntyi vuonna 1766 Vetelin Räyringissä Erkki Erkinpoika Pulkkisen ja Maria Juhontytär Savon perheeseen. Pariskunnalle syntyi peräti 14 lasta, joista suurin osa kuoli pieninä. Kokkolan pitäjän yläosan historiassa todetaankin: "Kuolleisuus oli suuri siellä, missä pikkulapsia oli paljon." Erkki ja Maria hautasivat yhteensä 10 lastaan.

Erkki Pulkkinen oli tunnettu tiukkuudestaan. Vuonna 1746 lautamiehet tulivat Räyringiin arvioimaan veron kannon vuoksi pelloilla olevia kuhilaita. Erkki oli ehtinyt aloittaa puinnin ja osa jyvistä oli jo jauhoina. Hän suuttui tarkastuksesta, uhkaili lautamiehiä ja käytti sopimatonta kieltä. Lautamiehet tekivät kuitenkin työnsä ja lupasivat, että Erkki kuulisi tästä vielä. Syyskäräjillä Erkille määrättiin 33 hopeataalarin sakot puheistaan ja toimistaan.

Elämänvaiheita: muuttomatkat ja avioliitot

Helenan isän kuoltua torppa jäi tyhjäksi sisaruksista. Helena sai muuttotodistuksen Veteliin vuonna 1780, asui hetken Kaustisella ja päätyi Kokkolaan, missä hänelle syntyi avioton lapsi Henrik. Helena avioitui vuonna 1784 sotilas Matti Hjeltin kanssa. Matti oli leski ja viiden lapsen isä. Avioliitto jäi lyhyeksi, sillä Matti kuoli pian.

Uusi liitto ja muutto Viitasaarelle

Helena avioitui uudelleen 8.7.1787 Kaustisella Heikki Pulkkisen kanssa. Vetelissä pariskunnalle syntyi kolme lasta ennen kuin he muuttivat Viitasaarelle vuonna 1792. Siellä heille syntyi kolme lisää. Tytär Maria kuoli isorokkoon.

Lapset aikuistuvat

Vuonna 1814 poika Abraham avioitui, keväällä 1815 Helena Susanna ja syksyllä Anna Kaisa. Vuonna 1815 esikoinen Liisa synnytti aviottoman lapsen Anna Gustavan. Nuorin poika Johan jäi rengiksi Viitasaarelle ja muutti sittemmin Sumiaisiin. Vuonna 1821 Johan avioitui Anna Stina Kahlin kanssa ja muutti Saarijärvelle. Johan eli Juho Heikinpoika Pulkkinen ja Anna Stina Kahl olivat Leena Kaisa Pulkkisen isä ja äiti.

Ukonniemen talon vaihdos ja vanhuusvuodet

Vuonna 1822 Ukonniemen talo siirtyi uusiin käsiin. Anna Kaisa ja Erik muuttivat Köntysen torppaan ja sieltä Saarijärvelle. Helena ja Heikki muuttivat 1824 Viitasaarelle Liisan ja Anna Gustavan kanssa. He elivät itsellisinä Suovanlahdella ja kuuluivat köyhäinhoidon piiriin. Vanhan Viitasaaren historian mukaan heidän kaltaisiaan vähäosaisia oli paljon.

Elämän päätepiste

Helena Kähärä kuoli ruotuvaivaisena 16.7.1839, ja hänen puolisonsa Heikki Pulkkinen 13.12.1840.


Terho Sormunen

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
  Julia Lundahl – Rautalammin ensimmäinen postinhoitaja Varhaisia vaiheita Rautalammilla, Nipurissa syntynyt Viivi Vallgren kertoo kirjassaan Sydämeni kirja , miten hän oppi nuorena lukemaan ensimmäisen kotiopettajansa, tant Julia Lundahlin, johdolla. Julia toimi Nipurissa samalla Flora Olivian (Viivin) isän, kruununnimismies Iivari Lindbohmin, kirjurina, mikä vei paljon hänen aikaansa. Oulusta Rautalammille Julia syntyi Oulussa herrasperheeseen kuudentena lapsena 31.8.1837. Hänen isänsä, Abraham Lundahl, toimi Oulun kaupunginviskaalina sekä kuvernementin sihteerinä. Abrahamin tehtäviin kuului syyttäjänä toimiminen, esitutkinnan hoitaminen, yleisen järjestyksen valvonta sekä moninaiset sihteerintehtävät lääninhallituksessa. Julian äiti, Catharina Charlotta Cajanus, oli syntynyt Pyhäjoella maanmittarin tyttärenä. Julia jäi orvoksi nuorena: hän oli vasta 13-vuotias, kun hänen äitinsä Katri (Catharina) kuoli, ja isä Abraham menehtyi kahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna 1858. Sisar...
Lue lisää
Kuva
  Kaarlo Kunelius – uskosta, opetuksesta ja runoista Kiitos, Luoja, että synnyin -  kiitos - synnyin uudestaan  armolapsen toivoon, onneen,  jonka Jeesuksessa saan!   Kiitos, Jeesus, että etsit,  löysit lampaas raadellun;  verin verihaavat pesit,  tunnon uusit turmellun!   Se, se synnyinpäiv' on vasta:  hetki iankaikkinen,  Isän vastin taivahasta.  "Pelastettu syntinen."   Tää on hetki elämästä,  iäisyyden aamukoi:  ken vain tuntea saa tätä,  unhoittaa ei koskaan voi.   Kiitos, Henki, kirkastaja,  autuuspantti, lohdutus!  Puhdista tää synnin maja,  itselles tee asumus!   Jeesus, Jeesus, älä heitä  korpeen lastas löytämääs,  kanna hyvä Paimen meitä Isän helmaan, elämääs! ”Synnyinpäivänäni” – runo, rukous ja muistutus armosta Vuonna 1920, täyttäessään 70 vuotta, Kaarlo Kunelius kirjoitti runon nimeltä ”Synnyinpäivänäni...
Lue lisää
Kuva
Benedictus Canuti Cnudsson Cunelius :  Poikkesin työmatkalla Viitasaaren kirkkoherranvirastossa. Halusin valokuvata siellä olevan vanhan muotokuvan – teoksen, joka esittää suvussani ensimmäistä tunnistettavaa henkilöä. Maalauksen kuvaaminen ei ollut yksinkertaista. Se oli sijoitettu käytävään, vaikeaan valoon, ja tilaa oli niukasti. Otos täytyi rajata sivusta, kuvakulma jäi vinoksi ja valotus oli haastava. Silti se oli minulle tärkeä kuva. En voi kerskua siitä, että sain erinomaisen otoksen. Mutta minulle se oli paras mahdollinen suoritus niissä olosuhteissa. Kuin kumarrus ajalle, jota ei voi enää täysin tavoittaa – vain lähestyä, hieman vinoon katsottuna. Benedictus Canuti Kuneliuksen ylioppilasmerkinnässä Tartossa 6.3.1650 hänet mainitaan Viipurin hiippakunnan (Viburgensis) asukkaaksi. Sukutiedot ja matrikkeliin perustuvan SshyWiki-lähteen mukaan syntymäpaikaksi arvioidaan noin 1622 Nevalinna (Nyeskans, Inkerissä). Hän toimi Viitasaaren kirkkoherrana vuosina 1663–1690, lä...
Lue lisää