Magdalena Piilonen ja perhehistoria

Magdalena Piilonen

Magdalena Piilosen syntymästä on kulunut jo yli 200 vuotta. Hän syntyi Laukaan Äänekoskella Honkolan talossa vuonna 1820. Todennäköisesti Suomen sodan (1808–1809) arvet ja muistot olivat sen ajan ihmisten keskusteluissa. Sota näkyi Laukaassakin, vaikka alueella ei ollut suuria taisteluja. "Ensimmäisen kosketuksen sotaan laukaalaiset saivat jo aivan sen alkuvaiheessa venäläisen 5. divisioonan joukkojen marssiessa Keski-Suomen halki Pohjanmaalle. Divisioonan komentaja kenraaliluutnantti Nikolai Aleksejevitsh Tutshkov oli maaliskuun alkupuolella saanut käskyn katkaista suomalaisten perääntymistie." Lisää joukkoja ja huoltokuljetuksia kulki ohitse sodan jatkuessa.
Rautalammin miehistä koostunut 300:n talonpojan kiväärein, seipäin ja kirvein aseistautunut joukko tuli toukokuussa 1808 ja sen tarkoituksena oli ryöstää venäläisten Koiviston kestikievariin varastoimat elintarvikkeet. Venäläiset vartiomiehet olivat saaneet vihjeen talonpoikien suunnitelmasta ja asettuivat väijyksiin Kapeenkosken sillan luokse. Taistelussa venäläiset löivät takaisin talonpoikien joukon ja muutama heistä sai surmansa. Joukko kahakoi vielä Laukaassa ja Valkolassa. Venäläiset tulivat Koivistosta ja rankaisivat kostoksi polttamalla ja ryöstämällä. Viisi laukaalaista ammuttiin, koska he olivat liittyneet talonpoikien joukkoon. "Näiden tapausten jälkeen venäläisen sotaväen käyttäytyminen muuttui Laukaassa uhkaavammaksi. He ryöstivät jokaisessa kylässä, missä joutuivat liikkumaan. Väestöä pakeni joukoittain kodeistaan metsiin. Tällaisia piilopaikkoja olivat mm. Äijinvuori ja Hitonhauta" (1). Koivistossa käytiin taistelu toukokuun lopulla everstiluutnatti Gustav Fahlanderin johdolla, jossa vallattiin Koiviston varastot. Menestys Koiviston taistelussa ei jäänyt pysyväksi, joukot joutuivat vetäytymään ylivoimaisten venäläisten joukkojen tieltä hävittäen mm. Kapeenkosken sillan.

Piilola

Magdalenan vanhemmat olivat Johan Sipinpoika Piilonen, ent. Honkonen, s. 1765 ja Anna Elisabeth Riihiaho, s. 1787. Ennen Suomen sotaa Johan Sipinpoika oli isäntänä Salmelassa 1793–1799. Johanin veli Sipi Sipinpoika oli Salmelan isäntänä Johanin jälkeen (1801–1825). Vuonna 1812 Johan siirtyi Heikkilästä halotun Piilolan isännäksi, 1812–1825. Piilolanniemi Äänekoskella on muistona entisestä Piilolan talosta. Magdalenan äiti, Anna Elisabeth, oli Kaarle Riihiahon ja Maria Hyytiäisen tytär, s. 10.1.1787. Kaarle Matinpoika Riihiaho oli isäntä Riihiahossa 1768–1817. Vuonna 1768 Pölkki oli halottu ja muodostettu talot Pölkki ja Riihiaho.

Magdalenan isä kuoli 29.4.1825, kuolinsyy rintapistos. Johan Piilosen ja Anna Riihiahon muut lapset olivat Maria Loviisa, s. 19.11.1812, Juhana, s. 7.10.1814 ja Kalle Kustaa, s. 12.8.1817. Magdaleena oli sisarussarjan nuorin, s. 6.10.1820, ja hän oli alle viisivuotias, kun lasten isä kuoli.

Magdalenan äiti, Anna Riihiaho, avioitui toiseen avioliittoon Piilolan rengin Eerik Johan Juhonpojan kanssa. Eerik Johan oli Piilolan isäntänä 1830–1850. Eerik näyttäisi panostaneen karjatalouteen, Piilolassa oli 1850-luvulla 50 lypsylehmää. Anna Elisabeth Riihiaho ja Eerik Johan Juhonpoika saivat kaksi lasta, Erik s. 1.5.1828 ja Sophia s. 14.8.1830. Vuonna 1851 Piilolassa toteutettiin sukupolvenvaihdos, jolloin Magdalenan veli Juhana Piilonen tuli Piilolan uudeksi isännäksi. Juhana avioitui 8.11.1835 Anna Erkintytär Kauton kanssa. Annan isä Eerik Kautto oli Mämmenniemen isäntä 1804–1833. Annalla ja Juhanalla oli kuusi lasta; Johan, Eeva Juliana, Maria, Kalle Kustaa, Johanna Karoliina ja Vilhelmiina. Piilolan isännäksi Juhanan jälkeen tuli hänen poikansa Kalle Kustaa Piilonen. Kalle Piilonen oli maanviljelijä, valtiopäivämies ja liikemies. Hän hankki metsätiloja, yhteensä noin 15.000 hehtaaria.

Reinikka – Magdalenan avioliitto ja jälkeläiset

Magdalenan sisar, Maria Loviisa, vihittiin 27.12.1842 Benjamin Kallenpoika Kuneliuksen kanssa. Lastenkirjan (1816–1832) mukaan Karl Gustaf Kuneliuksella – eli Kalle Pentinpojalla – oli seitsemän lasta. Hän oli Saarijärven Pyyrinlahden Reinikan isäntä vuosina 1816–noin 1840.
Benjamin ja Maria Loviisa saivat neljä lasta:

• Maria Sofia

• Kalle Kustaa

• Anna Liisa

• Eeva Kristiina

Magdalena avioitui 6.7.1845 Laukaassa sisarensa miehen veljen, Matti Kallenpoika Kuneliuksen kanssa. Vihkipappina toimi Henrik August Lindeberg. Matin ja Benjaminin isä kuoli 14.5.1855,  Benjamin oli aloittanut Reinikan isäntänä jo vuonna 1852.
Magdalenan ja Matin perheeseen syntyi kuusi lasta:

• Anna Leena, s. 24.7.1846

• Erkki Kustaa, s. 1.11.1849

• Juho Herman, s. 21.9.1852

• Otteliana, s. 21.11.1855

• Matti, s. 23.10.1858

• Hanna, s. 10.11.1862

Pienin, Hanna, kuoli syntymäpäivänään 10.11.1862 – kuolinsyyksi merkittiin "heikkous".

Veljekset Benjamin ja Matti olivat aktiivisia ja aloitteellisia. Reino Kallio mainitsee teoksessaan Vanhan Saarijärven historia (s. 384), että "talolliset Benjamin ja Matti Kallenpojat Reinikka sekä muut pyyrinlahtelaiset saattoivat vuonna 1848 verolle Isojoen myllyn, jonka vuotuinen jauhatus oli 32 tynnyriä."
Toisen kerran Matti mainitaan (s. 457), kun Saarijärvellä syntyi kiistaa köyhäinhoidon asetuksen toimeenpanosta 1860-luvulla: "Köyhäinhoitosäännöstä syntyi kiistaa. Pitäjänkokous oli hyväksynyt ruotujaon perustaksi savuluvun, mutta kuvernööri vaati ruotuja muodostettavaksi manttaalin mukaan. Tämän ja muiden syiden takia pyyrinlahtelaiset talolliset Kalle Juhonpoika Liimatainen ja Matti Reinikka valittivat asiasta senaattiin – tuloksetta."
Matti Kunelius (myöh. Reinikka) valittiin Konginkankaan ensimmäiseen kunnallishallitukseen eli lautamieheksi 1.5.1868. Hän kuoli 26.5.1878 halvaukseen.

Jälkipolvet – Magdalenan lasten elämää

Magdalenan ja Matin vanhin tytär Anna Leena asui kotona lähes nelikymppiseksi. Hänet vihittiin 12.11.1887 Konginkankaalla Matti Paatelaisen (s. 11.6.1840, Laukaa) kanssa.

Erkki Kustaa, syntynyt 1.11.1849, vihittiin Laukaassa 27.12.1882 Henrika Kallentytär Pölkin (s. 30.11.1850, Laukaan Koivisto) kanssa. Heille syntyi neljä lasta:

• Ida Maria, s. 20.9.1883

• Kalle Kustaa, s. 13.6.1887

• Hilda Johanna, s. 2.4.1890

• Juho Oskari, s. 13.8.1892

Juho Herman avioitui Konginkankaalla 27.7.1889 Ida Maria Paatelaisen (s. 20.4.1867) kanssa. He saivat viisi lasta:

• Vilhelmiina, s. 26.6.1891

• Johan Herman, s. 27.7.1896

• Tyyne Maria, s. 26.7.1898

• Hilja Johanna, s. 10.8.1900

• Anna, s. 22.9.1902

Otteliana vihittiin 27.12.1881 Konginkankaalla Nikodemus Kauton (s. 6.10.1860) kanssa.

Matti ja Hanna jäivät naimattomiksi.

Magdalenan veli Kalle Kustaa – köyhtymisen kuva 1800-luvulta

Magdalenan veli Kalle Kustaa, syntynyt 12.8.1817, tarjoaa elämänsä kautta kiinnostavan näkökulman 1800-luvun arkeen ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Hän muutti 13.9.1844 Viitasaarelle ja solmi avioliiton 26.12.1844 Christina Juhontytär Straniuksen (s. 15.9.1820) kanssa.

Viitasaaren rippikirjassa vuosilta 1846–1856 Kallen sukunimeksi on merkitty Jäntti. Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta:

• Maria Sofia, s. 15.10.1845

• Justina, s. 25.6.1847

• Mathilda, s. 14.3.1849

• Johannes, s. 10.4.1852

• Eeva Johanna, s. 13.3.1855

• Karolina, s. 3.6.1858

• Karl Gustaf, s. 8.11.1861

Vuonna 1856 perhe muutti Laukaaseen, ensin Kovalan Wäärälään, missä Kalle oli vielä talollisena. Sieltä he siirtyivät Rajalaan ja myöhemmin Piilolan Sillanpään torppaan. Lopulta heidät merkittiin luetteloon "perheitä, joilla ei ole pysyvää kotia" – merkki varattomuudesta ja yhteiskunnallisen aseman heikkenemisestä.