Taatan tarinoita - kertomuksia suvusta, historiasta ja uskosta.

  Artikkelin aineisto perustuu aikakauden lehtikirjoituksiin ja Kansalliskirjaston digitoituihin sanomalehtiin. Valokuva: Suomen Musiikkilehti 1.10.1929, s. 10.   Janne (Johan Aleksander) Hapuoja. Janne (Johan Aleksander) Hapuoja oli 37-vuotias opettaja ja aktiivinen kuoromies, joka liikkui laajalti suomalaisissa musiikkipiireissä. Elokuussa hän johti Viipurissa järjestetyn Suomen Kuoroliiton (nyk. Sulasol) kurssilla esityksen Karjalaisten laulusta , tilaisuudessa, jossa mukana oli myös maan johtavia musiikkivaikuttajia, kuten professori Heikki Klemetti. (Wiborgs nyheter, 12.8.1929). Lauantaina 31. elokuuta opettaja Janne Hapuoja kuoli yllättäen sydänhalvaukseen ollessaan muuttamassa kesäasunnoltaan Kuivasjärveltä Ouluun. Hapuoja syntyi Pietarissa vuonna 1892. Valmistuttuaan opettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1914 hän työskenteli opettajana Sievissä ja Kalajoella. Vuonna 1921 hän muutti Ouluun. Mielikuva, joka minulle Jannesta muodostuu hänen elämäänsä tutkies...

  Kaarlo Kunelius – uskosta, opetuksesta ja runoista Kiitos, Luoja, että synnyin -  kiitos - synnyin uudestaan  armolapsen toivoon, onneen,  jonka Jeesuksessa saan!   Kiitos, Jeesus, että etsit,  löysit lampaas raadellun;  verin verihaavat pesit,  tunnon uusit turmellun!   Se, se synnyinpäiv' on vasta:  hetki iankaikkinen,  Isän vastin taivahasta.  "Pelastettu syntinen."   Tää on hetki elämästä,  iäisyyden aamukoi:  ken vain tuntea saa tätä,  unhoittaa ei koskaan voi.   Kiitos, Henki, kirkastaja,  autuuspantti, lohdutus!  Puhdista tää synnin maja,  itselles tee asumus!   Jeesus, Jeesus, älä heitä  korpeen lastas löytämääs,  kanna hyvä Paimen meitä Isän helmaan, elämääs! ”Synnyinpäivänäni” – runo, rukous ja muistutus armosta Vuonna 1920, täyttäessään 70 vuotta, Kaarlo Kunelius kirjoitti runon nimeltä ”Synnyinpäivänäni...

Olisikohan vai ei olla – Bartholdus Andreae Tertin kartano Heinäkuussa 2025 osallistuin siskoni syntymäpäiväjuhliin, jotka pidettiin Tertin kartanoravintolassa. Terti sijaitsee seitsemän kilometriä Mikkelistä Kuopion suuntaan, ja kartanoravintola on toiminut vuodesta 1978. Jo 1500-luvulla tila tunnettiin Hintsalan rusthollina. Vuodesta 1894 lähtien Tertin kartano on ollut Pylkkästen suvun hallussa. Pylkkäset ja Iivarin pidot Kaikista nimistä on harrastuksen myötä tullut pieni ongelma – tai oikeastaan haaste. Ketä nämä Pylkkäset oikein ovat? Se selviää pienen tutkimuksen tuloksena. Esille nousee Aatami Pylkkänen, joka osti kartanon Iivarin päivänä. Aatamin poika Iivari jatkoi isäntänä ja järjesti vuosittain Iivarin päivänä suuret pidot. Syntymäpäiväjuhlien jälkeen oli tietenkin selvitettävä, voisiko Iivari olla kenties sukulaiseni. Sukuyhteyksiä ja Korhonius Sukulinjassani esiintyy Tertin kartanon nykyinen isäntäsuku, Pylkkäset, ja vaikuttaa siltä, että he kuuluvat samaan sukuhaaraan. G...

  Julia Lundahl – Rautalammin ensimmäinen postinhoitaja Varhaisia vaiheita Rautalammilla, Nipurissa syntynyt Viivi Vallgren kertoo kirjassaan Sydämeni kirja , miten hän oppi nuorena lukemaan ensimmäisen kotiopettajansa, tant Julia Lundahlin, johdolla. Julia toimi Nipurissa samalla Flora Olivian (Viivin) isän, kruununnimismies Iivari Lindbohmin, kirjurina, mikä vei paljon hänen aikaansa. Oulusta Rautalammille Julia syntyi Oulussa herrasperheeseen kuudentena lapsena 31.8.1837. Hänen isänsä, Abraham Lundahl, toimi Oulun kaupunginviskaalina sekä kuvernementin sihteerinä. Abrahamin tehtäviin kuului syyttäjänä toimiminen, esitutkinnan hoitaminen, yleisen järjestyksen valvonta sekä moninaiset sihteerintehtävät lääninhallituksessa. Julian äiti, Catharina Charlotta Cajanus, oli syntynyt Pyhäjoella maanmittarin tyttärenä. Julia jäi orvoksi nuorena: hän oli vasta 13-vuotias, kun hänen äitinsä Katri (Catharina) kuoli, ja isä Abraham menehtyi kahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna 1858. Sisar...

Benedictus Canuti Cnudsson Cunelius :  Poikkesin työmatkalla Viitasaaren kirkkoherranvirastossa. Halusin valokuvata siellä olevan vanhan muotokuvan – teoksen, joka esittää suvussani ensimmäistä tunnistettavaa henkilöä. Maalauksen kuvaaminen ei ollut yksinkertaista. Se oli sijoitettu käytävään, vaikeaan valoon, ja tilaa oli niukasti. Otos täytyi rajata sivusta, kuvakulma jäi vinoksi ja valotus oli haastava. Silti se oli minulle tärkeä kuva. En voi kerskua siitä, että sain erinomaisen otoksen. Mutta minulle se oli paras mahdollinen suoritus niissä olosuhteissa. Kuin kumarrus ajalle, jota ei voi enää täysin tavoittaa – vain lähestyä, hieman vinoon katsottuna. Benedictus Canuti Kuneliuksen ylioppilasmerkinnässä Tartossa 6.3.1650 hänet mainitaan Viipurin hiippakunnan (Viburgensis) asukkaaksi. Sukutiedot ja matrikkeliin perustuvan SshyWiki-lähteen mukaan syntymäpaikaksi arvioidaan noin 1622 Nevalinna (Nyeskans, Inkerissä). Hän toimi Viitasaaren kirkkoherrana vuosina 1663–1690, lä...