Liisa Pietiläinen

Vuosia sitten koin aivotapahtuman, joka johti pitkälle sairauslomalle ja lopulta eläkkeelle jäämiseen. Olen kuitenkin kuntoutunut niin, että selviydyn arjessa ja jaksan tutkia sukuni historiaa. Tämä omakohtainen kokemus antaa minulle erityisen syyn perehtyä Liisa Pietiläisen elämään. Kirkonkirjojen mukaan Elisabeth, joka tunnettiin myös nimellä Liisa, kuoli halvaukseen 50 vuoden, 8 kuukauden ja 9 päivän iässä. Terveyskirjastossa 16.1.2012 neurologian erikoislääkäri Sari Atula selittää, että halvaukset johtuvat hermotoiminnan häiriintymisestä tai loppumisesta. Useimmiten syynä on keskushermoston, eli aivojen tai selkäytimen, vaurio, joka halvaannuttaa siitä riippuvaisen kehon osan. Itselleni aivoinfarktista jäi näkökenttäpuutos, kun taas Liisa menehtyi halvaukseen.

Liisan lapsuus ja perhe

Sumiaisissa Mäkelän kylällä Taneli Pietiläiselle ja Eeva Puttoselle syntyi 30.12.1841 tytär Elisabeth, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Liisa. Kirkonkirjojen nimet voivat aluksi tuntua vierailta: Sumiaisten lastenkirjassa 1851–1862 Elisabeth on jo muuttunut Lisaksi. Samassa lastenkirjassa mainitaan Tanelin ja Eevan muut lapset: Karolina, Anna Maria, Saara Matilda, Juho, Otto, Eeva ja Vilhelmiina. Lisäksi Tanelin ja Eevan vanhin poika Matti oli jo naimisissa Maija Liisa Hytösen kanssa, ja heillä oli kolme lasta: Maria Otteliana, Erika ja Josefina.

Liisan lapsuudenkoti sijaitsi Toikkalan talossa. Sen isäntänä toimi vuodesta 1821 Liisan isänisä, lautamies Taneli Pietiläinen, joka avioitui Anna Montosen kanssa 15.3.1813. He saivat seitsemän lasta, mutta Anna kuoli synnytykseen 16.6.1821. Saman vuoden joulukuussa 31-vuotias Taneli solmi uuden avioliiton Maria Peuran kanssa, ja heille syntyi yhdeksän lasta. Toikkalassa asui myös Tanelin ja Annan poika Eerik, joka oli naimisissa Sofia Peuran kanssa. Maria ja Sofia olivat sisaruksia, Juho Peuran ja Anna Salomonintytär Stolpen tyttäriä.

Toikkalan talon historia

Toikkalan talo muodostettiin vuonna 1811, kun Mäkelän talo jaettiin kahtia Mäkeläksi ja Toikkalaksi. Lautamies Lauri Pietiläinen (k. 1796) oli määrännyt talon jaettavaksi poikiensa Juhanan ja Eerikin kesken. Jako vahvistettiin suullisen testamentin perusteella, koska kirjallista testamenttia ei ollut laadittu. Juhanan tuli jäädä vanhalle paikalle, kun taas Eerikille raivattiin uudistalo Huhtijärven alueelle. Jako toteutui lopullisesti Eerikin kuoltua vuonna 1809. Ennen Taneli Eerikinpoika Pietiläistä Toikkalan isäntänä toimi hänen äitinsä Liisa Kautto (1811–1820). Vuonna 1824 Toikkala jaettiin edelleen Toikkalaksi ja Väikkäläksi.

Liisan avioliitto ja perhe-elämä

Liisa Pietiläinen Toikkalasta ja Tobias Sormunen Paanalasta kuulutettiin avioliittoon 8.6.1862, ja heidät vihittiin 6.10.1862. Paanalassa, entisessä Sormusessa, oli tehty sukupolvenvaihdos vuonna 1848, ja taloa isännöi Tobiaksen veli Eerik Eerikinpoika Sormunen. Tobiaksen toinen veli Juho sai Mansikka-ahon, Matti Mattilan ja Tobias Mansikkalan. Tobiaksen ja Liisan ensimmäinen lapsi, Emelia, syntyi Paanalassa 28.5.1863.

Vuonna 1865 perhe muutti Mansikka-ahoon, jota isännöi Tobiaksen veli Juho. Siellä syntyivät Kustaa (25.4.1865), Elina Vilhelmina (4.6.1867), Filemon (8.1.1870) ja Lyytia (7.2.1873). Vuonna 1873 perhe muutti Mansikkalaan, jossa Tobias toimi talollisena. Mansikkalassa syntyivät Josefina (26.3.1876) ja Tobias, isäni isä (21.6.1878). Mansikkala oli 1/24 manttaalin talo, ja lainhuuto vahvistettiin 1.11.1873. Talossa oli hevonen, kolme lehmää (Mansikki, Kultaruusu ja Kukkanen), pari hiehoa, neljä lammasta, kaksi sikaa ja kaksi porsasta.

Perhe-elämä sai kipeän käänteen, kun reilun vuoden ikäinen Josefina kuoli 28.7.1877. Silti Mansikkala oli koti, jossa elämä jatkui.

Murheelliset vuodet

1880-luku toi mukanaan raskaita menetyksiä. Tobias Eerikinpoika kuoli 3.2.1880 suolitukokseen 43 vuoden, 11 kuukauden ja 12 päivän iässä. Hänen poikansa, isäni isä Tobias, oli tuolloin vajaa kaksivuotias, eikä hän voinut muistaa isäänsä. Tobias siunattiin haudan lepoon vasta 7.3.1880. Liisa jäi leskeksi hoitamaan Mansikkalaa lastensa kanssa. Talon ylläpito oli raskasta, varsinkin kun lapset muuttivat omilleen. Vuonna 1891 Mansikkalaan muutti isännäksi Erik Johan Liimatainen ja myöhemmin Adam Matinpoika Häyrinen. Syksyllä 1892 Liisa sai halvauksen ja kuoli.

Liisan ja Tobiaksen lapset

Liisan ja Tobiaksen lasten elämät veivät heidät eri suuntiin:

• Emelia avioitui Otto Lähteelän kanssa ja muutti Laukaaseen. Heille syntyi poika Otto Ville (26.6.1883), joka kuoli pian (25.8.1883, pistos). Otto Lähteelä kuoli 1902, ja Emelia muutti Tampereelle 1903. Siellä hän avioitui leskimies Aleksis Efraiminpoika Lehtisen kanssa 30.12.1903. Aleksis oli Emelian sisaren Lyytiän leski.
• Kustaa avioitui Anna Maria Viikin kanssa.
• Elina Vilhelmina työskenteli piikana Savolan Kotalahdessa ja Heinolassa. Hän avioitui Juho Eerikinpoika Savolaisen kanssa 26.10.1890. Heille syntyi poika Juho Ilmari (7.2.1892), joka kuoli 1893 (lävys). Elina kuoli keuhkotautiin 3.9.1893.
• Filemon kuoli 16.8.1889 (puru).
• Lyytia muutti Tampereelle 1897 ja työskenteli villakehruutyöntekijänä. Hän avioitui Aleksis Efraiminpoika Lehtisen kanssa 16.12.1899, mutta kuoli keuhkotautiin 19.2.1903.
• Tobias, isäni isä, ei ollut käynyt rippikoulua äitinsä kuollessa. Paanalasta tuli hänen pitkäaikainen kotinsa, josta hän muutti vävyksi Laajan torppaan avioiduttuaan Selma Erosen kanssa.

Lähteet

1. Berndtson, Nils & Torikka, Pertti (toim.): Laukaan historia 2. 1776–1868, s. 86.

 Valokuva

Kuvassa Liisa Pietiläisen ja Tobias Sormusen pojan, Tobias ja Selma Sormusen perhe. Vasemmalta Selma Laini, Tobias, sylissä isäni Hugo, vieras, Selma ja hänen sylissä Lempi Liisa