Taatan tarinoita - kertomuksia suvusta, historiasta ja uskosta.

Benedictus Canuti Cnudsson Cunelius :  Poikkesin työmatkalla Viitasaaren kirkkoherranvirastossa. Halusin valokuvata siellä olevan vanhan muotokuvan – teoksen, joka esittää suvussani ensimmäistä tunnistettavaa henkilöä. Maalauksen kuvaaminen ei ollut yksinkertaista. Se oli sijoitettu käytävään, vaikeaan valoon, ja tilaa oli niukasti. Otos täytyi rajata sivusta, kuvakulma jäi vinoksi ja valotus oli haastava. Silti se oli minulle tärkeä kuva. En voi kerskua siitä, että sain erinomaisen otoksen. Mutta minulle se oli paras mahdollinen suoritus niissä olosuhteissa. Kuin kumarrus ajalle, jota ei voi enää täysin tavoittaa – vain lähestyä, hieman vinoon katsottuna. Benedictus Canuti Kuneliuksen ylioppilasmerkinnässä Tartossa 6.3.1650 hänet mainitaan Viipurin hiippakunnan (Viburgensis) asukkaaksi. Sukutiedot ja matrikkeliin perustuvan SshyWiki-lähteen mukaan syntymäpaikaksi arvioidaan noin 1622 Nevalinna (Nyeskans, Inkerissä). Hän toimi Viitasaaren kirkkoherrana vuosina 1663–1690, lä...

  Sukujuuria etsimässä Pyhän Laurin kirkko kohoaa kivisenä hiljaisuuden vartijana keskellä entistä pitäjää – se on pääkaupunkiseudun vanhin yhä käytössä oleva rakennus. Pyhän Laurin kirkko ja pitäjän sydän 1450-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kirkko korvasi aiemman puukirkon ja nousi laajan Helsingin pitäjän henkiseksi ja hengelliseksi keskukseksi. Vantaan, Espoon, Tuusulan, Nurmijärven ja Helsingin kylien asukkaat kokoontuivat sinne kuulemaan Jumalan sanaa, vihkimään avioliittoja, kastamaan lapsia ja saattamaan vainajia haudan lepoon. 1500-luvun murros ja Helsingin synty Uusi aika saapui Eurooppaan: löytöretket, uskonpuhdistus ja vaurastuva kauppa muuttivat maailmaa. Pohjolassa Kustaa Vaasa nousi kuninkaaksi ja perusti Helsingin kaupungin vuonna 1550. Kirkko rakennettiin Kellomäelle, ja pitäjän väki alkoi suunnata sinne Koskelan pelloilta. Yllättävä sukuyhteys Toukokuun 11. päivänä vuonna 2025 selailin Geni-palvelua, kun löysin itseni vaimoni Saijan profiilista. Vihkitiedon lisäks...

  Heikki Hannunpoika.  Kuva: Järventaan kylän sarkapellot. Lähde Sakari Kuusi, Hollolan pitäjän historia I-II sivu 207 Kevättalvella vuonna 1981 Saija odotti esikoistamme. Eräänä päivänä hän halusi lähteä hiihtämään keväthangille. Salpausselän kilpaladut osoittautuivat liian haastaviksi, joten pakkasimme sukset autoon ja suuntasimme Salpakankaan ja Okeroisten välisille kumpuileville pelloille. Aurinko lämmitti niin hiihtäjiä kuin hankea, eikä hankikanto ollut täydellinen. Hiihdettyämme aikamme palasimme tyytyväisinä ja hikisinä kotiin Tapparakadulle. Kesällä 1646 Okeroisten pelloilla suoritettiin laillinen katselmus ja tankojako. Ennen isojakoa hämäläisten kylien pellot oli jaettu kylän ympärillä oleville vainioille maalaadun mukaan lohkoiksi. Okeroisten kylän pellot oli jaettu neljään ryhmään: Mullansekainen hiekkamaa Hiekansekainen savimaa Hiekkamaa Upottava hiekkamaa. Okeroisten kylän kartassa ei ole merkitty sarkajakoa, mutta esimerkkikuvassa voimme tutust...