Maria Iisakintyttären sukuhistoria ja Koiviston kylän kehityskulku 1600–1800-luvuilla

Laukaan ensimmäisestä rippikirjasta löytyy merkintä Antti Samuelinpojasta ja hänen puolisostaan Maria Yrjöntyttärestä. Marian kuoltua Antti muutti Jyväskylän Kekkoselta Saarijärvelle lastensa – Marian, Erkin ja Matin – kanssa. Saarijärvellä Honkolan taloa isännöi vuodesta 1722 alkaen Iisak Matinpoika Honkonen. Hänen isänsä, Matti Sipinpoika Honkonen, oli ollut talon isäntänä vuosina 1684–1696 ja kuoli nälkään katovuonna 1696. Isonvihan jälkeen talo oli jonkin aikaa autiona eli veronmaksukyvyttömänä.

Vuoden 1736–1739 rippikirjassa Honkolan isännäksi on merkitty Iisak Matinpoika ja hänen puolisonsa Judith Yrjöntytär. Seuraavassa rippikirjassa talon isäntänä mainitaan Judithin uusi puoliso, leskimies Antti Samuelinpoika, joka oli tullut puusniekaksi taloon naituaan leskiemännän. Judithilla ja Iisakilla oli kolme lasta: Knut, Liisa ja Judit. Näin Antin ja Judithin uudessa perheessä kasvoi kuusi lasta, vaikka heillä ei ollut yhteisiä lapsia. Judithin tytär Judit avioitui myöhemmin Antin pojan, Erkki Tourusen, kanssa.

Erkin isosisko, Maria Antintytär Tourunen, avioitui Iisak Kaarlenpoika Hyytiäisen kanssa. Iisak isännöi Hyytiälän taloa vuosina 1748–1762 ja myöhemmin Simolan taloa vuosina 1763–1788, kun Hyytiälä jaettiin kahteen osaan. Iisakin suku oli peräisin Saarijärven Kiimasjärveltä, josta hänen esi-isänsä oli muuttanut Naarajärvelle suurten kuolonvuosien aikaan. Talon nimeksi vakiintui Hyytiälä.

Iisakin ja Marian perheeseen syntyi Maria Iisakintytär 11.9.1751. Hänellä oli ainakin kaksi sisarta ja yksi veli. Veli Johan kuoli nuorena, ja sisar Sofia avioitui Heikki Parantaisen kanssa. Äiti Maria kuoli 16.1.1768 vain 40-vuotiaana, ja isä Iisak avioitui pian uudelleen Karin Niilontyttären kanssa. Karin oli leski, ja hänen poikansa Simo Yrjönpojasta tuli seuraava Simolan isäntä. Hän avioitui Marian sisaren Annan kanssa.

Maria Iisakintytär Hyytiäinen avioitui vuonna 1776 Kalle (Kaarle) Matinpoika Riihiahon kanssa. Kalle oli leskimies, jonka ensimmäinen puoliso oli Anna Laurintytär Peura. Tästä liitosta oli tytär, Christina Sophia. Koiviston kylän Pölkin talo oli jaettu vuonna 1768, jolloin muodostui Riihiahon talo.

Isojaon yhteydessä 1700-luvun lopulla Riihiaholla oli peltoa noin 12 tynnyrinalaa ja 28 kapanalaa, eli vajaat kuusi hehtaaria. Lisätuloja saatiin todennäköisesti kaskiviljelystä, joka oli tuolloin merkittävä elinkeino. Kalle Riihiaho osallistui mm. vuoden 1796 kaskikatselmukseen, joka totesi useita laillisesti kaskeamiskelpoisia alueita. Kalle oli talon ensimmäinen isäntä, ja hänen esivanhempansa – kuten Esko Pekanpoika Leinonen ja Israel Jaakonpoika Pölkki – kuuluivat seudun vanhoihin sukuihin.

Marialle ja Kallelle syntyi viisi lasta, joista kaksi kuoli varhaislapsuudessa: Maria 5-vuotiaana ja Hedvig 2 vuoden ja 4 kuukauden ikäisenä. Maria Iisakintytär itse kuoli 29.10.1788, vain 37-vuotiaana. Kalle avioitui kolmannen kerran 26.12.1796 Valpuri Staffanintyttären kanssa. Tästä liitosta syntyivät kaksoset Gustaf ja Ulrica sekä Sara Juliana. Kalle jäi jälleen leskeksi Valpurin kuoltua vuonna 1802.

Kallen ja Marian lapsista Kalle kuoli keväällä 1805. Juho Kallenpojasta tuli Riihiahon seuraava isäntä, ja Anna Elisabeth Kallentytär (s. 1787) meni naimisiin Piilolan isännän kanssa.

Kalle Riihiaho muistetaan myös laiminlyönnistä liittyen Vaasan ja Kuopion välisen tien rakennukseen. Maanmittari Aspegrenin viitoittaman tien rakentamiseen tarvittiin apua lähikylistä, mutta kyläläiset eivät saapuneet määräajassa paikalle, koska Riihiahon isäntä ei ollut toimittanut nimismiehen lähettämää kuulutusta ajoissa. Tien rakentaminen ja Kapeenkosken sillan valmistuminen vuonna 1782 aloittivat uuden aikakauden Koiviston kylän liikenteessä.

Kustaa III:n sodan (1788–1790) aikana tie oli tärkeässä roolissa. Kuljetukset Etelä-Pohjanmaalta suuntautuivat Savoon, ja tiet kuluivat jatkuvasta raskaasta liikenteestä. Suomen sodan (1808–1809) aikana venäläiset joukot saapuivat maaliskuussa 1808 Koivistolle. Kylässä käytiin taisteluita, kuten 30.–31.5., jossa venäläisiä kaatui 11 ja 27 otettiin vangiksi. Taisteluiden jälkeen venäläiset miehittivät kylän, ja ryöstely johti siihen, että kaksi kolmasosaa väestöstä menetti kotinsa tai irtaimistonsa. Aleksanteri I määräsi syksyllä 1808 4000 miehen osaston sijoitettavaksi Koivistolle ja Jyväskylään, mikä rasitti väestöä entisestään.

Kalle Riihiaho isännöi Riihiahon taloa vuoteen 1816 ja kuoli 22.11.1818.

---

Terho Sormunen