Sukujuuria etsimässä

Pyhän Laurin kirkko kohoaa kivisenä hiljaisuuden vartijana keskellä entistä pitäjää – se on pääkaupunkiseudun vanhin yhä käytössä oleva rakennus.

Pyhän Laurin kirkko ja pitäjän sydän

1450-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kirkko korvasi aiemman puukirkon ja nousi laajan Helsingin pitäjän henkiseksi ja hengelliseksi keskukseksi. Vantaan, Espoon, Tuusulan, Nurmijärven ja Helsingin kylien asukkaat kokoontuivat sinne kuulemaan Jumalan sanaa, vihkimään avioliittoja, kastamaan lapsia ja saattamaan vainajia haudan lepoon.

1500-luvun murros ja Helsingin synty

Uusi aika saapui Eurooppaan: löytöretket, uskonpuhdistus ja vaurastuva kauppa muuttivat maailmaa. Pohjolassa Kustaa Vaasa nousi kuninkaaksi ja perusti Helsingin kaupungin vuonna 1550. Kirkko rakennettiin Kellomäelle, ja pitäjän väki alkoi suunnata sinne Koskelan pelloilta.

Yllättävä sukuyhteys

Toukokuun 11. päivänä vuonna 2025 selailin Geni-palvelua, kun löysin itseni vaimoni Saijan profiilista. Vihkitiedon lisäksi palvelu ehdotti: ”Teidän välillänne saattaa olla muitakin yhteyksiä.” Painoin ”Näytä”.

Hetken kuluttua ruudulle avautui sukulinja, joka kertoi: olemme serkkuja.

Genin ilot ja sudet

Geni on yhteisö, jossa tutkimuksen laatu vaihtelee. Osa tiedoista on tarkkaan dokumentoituja, mutta toisaalla esiintyy kopiointia ja epäselviä yhdistelmiä – jopa kuvitteellisia kuninkaallisia yhteyksiä.

Itsekin olen saanut korjata tietoja. Kerran poistin yhteyden, joka ei pitänyt paikkaansa – ja sain moitteet siitä, että olin "katkaissut" polun Ruotsin kuninkaaseen. Geni on avoin, mutta se vaatii malttia ja lähdekritiikkiä.

Bartholdus ja Margareta – polun alku

Yhteinen sukulinjamme Genissä alkaa pariskunnasta: Bartholdus (Bertil) Matinpoika Grönfelt ja Margareta Erikintytär Gästerby. Bertil ja hänen veljensä Siegfred johtivat Porvoossa menestyvää kauppahuonetta ja muuttivat Helsinkiin kaupungin perustamisen myötä.

Heidän jälkeläisensä loivat perustan merkittävälle suvulle, joka vaikutti laajasti 1500–1600-luvuilla. Avioliittojensa kautta he kytkeytyivät myös Sipoon pienrälssiin.

Udnie–Ruuth-suvun alku: Gertrud ja Peder

Bartholduksen tytär Gertrud Grönfelt avioitui Peder Jönsinpoika Ruuthin kanssa. Peder oli Kustaa Vaasan aseellinen saattaja ja osallistui Ruotsin itsenäistymistaisteluihin. Hänen uskollisuutensa palkittiin: aatelointi, tiluksia ja nimi Ruuth i Finland.

Viipuriin ja aatelin pariin

Gertrudin ja Pederin poika Bertil Persson Ruuth siirtyi Viipuriin, missä hänestä tuli kaupungin suurkauppias ja pormestari. Hän avioitui Kerstin Enevaldintyttären kanssa. Tämä toi suvulle uutta hengellistä ja yhteiskunnallista pääomaa, sillä hänen isänsä oli Viipurin kirkkoherra.

Sukulinja jatkui heidän tyttärensä Anna Bertilsdotterin kautta, joka avioitui Johan Jakobssonin kanssa. Johan kaatui Inkerin sodassa vuonna 1611, ja Anna jäi leskeksi kolmannen kerran ennen vuotta 1641 – mutta myös voitti sukukiistan ja säilytti perheen perinnön.

Udnie-suvun yhdistyminen

Annasta ja Johanin tyttärestä Anna Johansdotterista tuli sillanrakentaja: hän avioitui Peter Udnien kanssa, joka oli skotlantilaista alkuperää. Peter sai aatelisarvon ja palveli Inkerin aatelisrykmentissä, kaatuen taistelussa Ratuksen pitäjässä vuonna 1656.

Heidän tyttärensä, Sofia Petersdotter Udnie, edusti jo kolmatta aatelissukupolvea Suomessa.

Talonpoikaistumisen alku: Åkesenin haara

Sofia Udnie avioitui kahdesti – toisesta liitosta syntyi Reinhold Johan Åkesen, joka oli manttaalikomissaari ja kirkonisäntä 1700-luvulla. Hänen poikansa Reinhold nuorempi hukkui virtaan vuonna 1732, jättäen jälkeensä vastasyntyneen pojan.

Tästä pojasta kasvoi nimismies, joka yhdistää Udnie–Ruuthin perinnön tavalliseen suomalaiskylään, Nurmekseen. Hänestä polveutuvat myös Valpuri Timosen (s. 1751) jälkeläiset.

Sivupolku: Greekin veljekset

Bartholdus Grönfeltin toinen tytär Brita avioitui Jakob Greekin kanssa, joka oli merkittävä kauppias ja Helsingin rikkaimpia porvareita. Vaikka heidän sukulinjansa ei jatkukaan suoraan omaani, Greekin perhe kertoo aikakauden kaupankäynnistä ja porvariston roolista uuden kaupungin rakentajina.

Britalle on Genissä liitetty myös toinen puoliso, mutta lasten syntymäajat ja paikat viittaavat siihen, että kyseessä on toinen Brita – todennäköisesti Viipurista.

Yhteenveto

Sukupolvien ketju, joka alkaa Bertil Grönfeltin ja Margareta Erikintyttären liitosta, ulottuu kapinallisista nihteistä aateliin, kauppiaisiin, pormestareihin, kirkonisäntiin ja talonpoikiin. Tarina kulkee Porvoosta Helsinkiin, Viipuriin, Inkerinmaalle ja lopulta Nurmeksen metsiin.

Tämä ei ole vain historiaa – tämä on Saijan suvun tarina. Emme ole serkkuja tämän suvun kautta, mutta silti tämä ketju kertoo jotakin olennaista: menneestä, joka juurtuu vahvasti tähän päivään.